KESKINÄISET KIINTEISTÖYHTIÖT KONSERNITILINPÄÄTÖKSESSÄ

Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden käsittely konsernitilinpäätöksessä saa kirjanpitäjän välillä ymmälle. Usein keskinäiset kiinteistöyhtiöt on käsitelty tavallisen tytäryhtiön tavoin, jonka seurauksena konsernitaseeseen on tullut omaisuuseriä, joihin konsernilla ei ole ollut tosiasiallisesti määräysvaltaa. Ei ole hyvän kirjanpitotavan mukaista kirjata toisen hallinnassa olevaa toimitilaa omaan konsernitaseeseen. Toisaalta suhteellinen yhdistely on aiheuttanut päänvaivaa ja yhdistely niin sanotulla suhteellisella menettelyllä on koettu varsin työlääksi ja haastavaksi.

Kirjanpitolautakunnan yleisohjeessa (Konsernitilinpäätöksen laatiminen 28.3.2017) on esitetty mahdollisuus yksinkertaistetulle menettelylle keskinäisen kiinteistöyhtiön yhdistämiselle konserniin. Kun keskinäinen kiinteistöyhtiö yleensä tekee nollatulosta, niin konserninäkökulmasta kiinteistön hoitokulut on katettu hoitovastikkeilla. Tällöin keskinäisen kiinteistöyhtiön tuloslaskelmaa ei tarvitse yhdistellä konsernitulokseen. Oikea ja riittävä kuva on saavutettu jo hoitovastikkeen kirjauksella. Taseesta yhdistellään rakennukset ja maa-alueet sekä konserniyhtiön omistamiin osakkeisiin kohdistuvat velat. Konsernitilinpäätös kuvastaa tilannetta, jossa omistuksessa oleva kiinteistö ja velat on esitetty konsernitilinpäätöksessä. Käytännössä tämä riittäisi oikean ja riittävän kuvan antamiseen tilinpäätöksessä.

Teknisesti silti tulee ratkaista kaksi tilannetta, jotka liittyvät mahdolliseen tulokseen ja epätasapainoon tasekirjausten välillä. Kiinteistöyhtiön tehdessä tulosta tämä on viite siitä, että vastikkeet tulevat tulevaisuudessa olemaan hoitokuluja pienemmät. Tilanne ehdotetaan hoidettavaksi pääomaosuusmenetelmällä, jolloin mahdollinen tulo-osuus käsitellään osakkuusyhtiöosuuden tavoin. Taseessa on mahdollista toimia samalla tavalla, jos omaisuuserien ja velkaerien suhde ei ole yksi yhteen.

 

LÄHDE: Honkamäki, Tuomas (2017) Kohti reaaliaikaista kirjanpitoa. Tilisanomat 4, 48–51.